Nimi yritykselle?

Location: Helsinki, keskusta

latte

Hyppäsin tänään junaan ja ajelin kohti Helsinkiä. Matkan varrella asemalle kävellessäni, näin sen päivän sankarin. Oletettavasti äiti, veti lumisia portaita (jokainen Hyvinkäällä junalla käynyt tietää, että ne ei ole mitkään muutaman rappusen portaat) ylös TUPLArattaita, lapset onneksi oli jo kävelyiässä ja pystyi kävellä itse ylös. Niin ja koirakin oli matkassa mukana. Kävin totta kai kysymässä, että tarvitseeko apua, mutta hän oli jo lähes ylhäällä, joten ei tarvinnut. Mutta kuulemma hissi oli rikki. Onneksi se onnistui kuitenkin noin, mutta mietin vaan henkilöä, joka olisi ollut pyörätuolilla liikenteessä..

No mutta. Pääsin junaan ja olin perillä Helsingissä 15 minuuttia aikataulusta myöhässä. Tämähän ei haitannut, koska aikataulu oli ainoastaan junalla, ei minulla. Kävelin suoraan kahvilaan, minkä olin päättänyt jo etukäteen. Ennen tilausta käytiin kuitenkin jotakuinkin näin mennyt dialogi:

Minä: ”Oliks teillä vessa missä, voisin sen jälkeen tulla tilaamaan”

Barista: ”Joo se on tuolla, koodi on 1234.”

Minä: ”Ok, kiitos. *näppäilen koodin*

Minä: ”Anteeks, mutta ovi ei aukea tuolla koodilla.”

Barista: ”Kokeile vaan uudestaan”

Minä: *kokeilen uudestaan*

Minä: ”Anteeks, mutta ei se ovi aukea sillä koodilla.”

Barista: ”Paina vaan se koodi ja vedä ovea samantien.”

Minä: *painan koodin ja vedän ovea*

Minä: ”Anteeks, mutta se ovi ei kyllä aukea.”

Barista: ”Painat vaan 1234 ja vedät sen oven auki. Eikun hetkonen! Se koodi onkin 4321.”

(ovikoodi muutettu, heh)

Ja loput voitte arvata. Pääsin siis vessaan, jonka jälkeen tilasin hasselpähkinälaten. Ja siis kyllä, myyjä pahoitteli vielä lattea tehdessään, että sanoi ensin väärän koodin. Hyvillä mielin siis jatkettiin, enkä ehtinyt laskea alleni. Tai kai sekin on alleen laskemista, kun istuu vessanpöntön päällä. En mä ylöspäinkään tähdännyt.

Hrr. Täällä sisällä on aika kylmä. Tai sitten olen vain syväjäässä, mulla on aika usein kylmä. Mutta ihan taivaallisen makuinen hasselpähkinälatte onneksi lämmittää.

Rakastan katsoa, kun ihmiset hymyilee tai nauraa itsekseen. Olisi niin kiva tietää, minkä takia näin tapahtuu. Miettiikö ne, että kuinka naurettavaa elämä on tällä hetkellä? Tai sitten ne on luullut kuulevansa maailman parhaimman jutun, mikä ei tietenkään ole mahdollista, koska ei ole kuullut mun juttuja. Ehkä ens kerralla hyppään jonkun hymyilevän tyypin naaman eteen ja kysyn ”mikä homma?” Jaettu ilo on paras ilo. Vahingonilon jälkeen.

Hui, ihmisiä kävelee jostain syystä tosi paljon ilman hanskoja. Itse olen siis tosiaan edelleen ihan jäässä ja en ihan muutamasta kympistä lähtisi nyt ulos ilman hanskoja. Toisaalta, syy tähän hanskattomuuteen on aika selkeä. On syy käydä ostamassa take away -kahvi, millä saa pidettyä käpälät lämpöisenä. ”Ei vitsi mulla on kyllä sormet jäässä, täytyy käydä hakemassa kahvia ärrältä”. Ja jos kuka tahansa sanoo tossa vaiheessa, että miksei vaan laita taskussa olevia hanskoja käteen, niin ei kannata tuhlata aikaa siihen. Ne ei vaan ymmärrä. Taidan oikeastaan tän laten jälkeen lähteä ilman hanskoja ulos.

Hahaa. Katsoin, että joillain on kuvaukset menossa, jotain uutta juomaa mainostetaan. Toinen nojaa seinään tyylikkäästi ja toinen ottaa vähän kauempaa valokuvia. No, valokuvaajahan lähti omia aikojaan pois siitä ja seinäännojailija jatkoi kaljan juomistaan seinän vieressä, meinaten muutamaan otteeseen kaatua. Ei ne varmaan ollutkaan samaa porukkaa.

Nimi yritykselle?

Aika paljon on yrityksien nimiä, missä nimi ei kerro mitään yrityksen sisällöstä. Eihän se haittaa, jos sen selittää heti perään. Esimerkiksi yrityksen nimi voisi olla vaikka ”Varvas”, mutta heti perään siinä lukee ”teemme muuttoja niin varovasti, että ei tarvitse olla varpaillaan.” (tiedän, multa kannattaa ostaa sloganeita). Tai sitten kun on vaikka Tepon Rauta, niin tiedät heti, että johonkin rautajuttuihin se liittyy.

Mutta sitten on yritys, minkä nimi on vaikka ”karva” ja autossakin lukee vain yrityksen nimi, ehkä korkeintaan kuvakin siitä karvasta, niin eihän se nyt kerro mitään. Tai että miksi ihmeessä olisin kiinnostunut sen yrityksen palveluista, jos en heti sen nimen luettuani tiedä, mihin alaan se edes liittyy. Koirien trimmaukseen? Ihmisten trimmaukseen? Karvalankamattoihin? Lääketieteeseen (karvatuppitulehdus)? Muotiin (karvahattu)? Tai toisaalta, en tiedä onko sillä niin väliäkään. Jos haluan viedä itseni trimmattavaksi tähän yritykseen, niin kai se on vähän sama asia, kun karvahattujen hoito. Ja nyt kysymys, oletko koskaan verrannut itseäsi karvahattuun?

Joku henkilö tuli tyhjentämään yleistä ulkoroskista. Roskis auki, roskis ulos, täysi säkki pois, tyhjä säkki tilalle, roskis takaisin paikoilleen, roskis kiinni. Täysi säkki auton lavalle ja menoksi. Hetken päästä joku toinen henkilö tuli kanssa tyhjentämään roskista. Tai yritti, lähinnä panttipulloja varmaan etsi. Miksi näiden yleisten roskisten vieressä ei ole jotain ämpäriä, minne saisi laittaa pantilliset tölkit ja pullot? Niitä ei varmaan tarvitsisi koskaan edes tyhjentää, kun nopein voittaisi. Turha niitä on roskiin heittää, mutta roskiksen päältä ne vaan lentää maahan ja roskaa. Olisihan se inhimillisempää pullojen keräilijällekin hakea pullot aina suoraan ämpäristä, eikä tarvitsisi roskiksia penkoa. Joo, ei tämä ihan näin helppoa ole, koska muuten se oltaisiin tehty jo. Mutta mun aivot ei vaan lakkaa tekemästä töitä, varsinkaan jos kyse on pullonpalautuksesta. Kuinka siistiä on saada rahaa yhtä pientä paperilappua vastaan.

Mulla on nyt todella vahva tunne, että tää latte ei ollut edes vähälaktoosista. En tiedä oliko, mutta tunne on nyt sellainen. Että kivakunolitseurana, HEIPPA!

xoxo, Marianne Katriina / Kaupunkikahvilla

Tietoa kirjoittajasta

Kaupunkikahvilla

Ikkunoista ulos tuijotteleva ja kaikesta tarinoita keksivä tyyppi.

Kommentoi: