Location: Helsinki
Ei ihan mun lempikahvila, mutta täydellinen spotti. Tai sanotaanko, että varma valita, jos muuta ei keksi. Mielelläni kävisin kaikissa eri kahviloissa, mutta täytyy aina miettiä sen sijaintia. Kulkeeko siitä ihmisiä ohi ollenkaan, että on jotain mistä kirjoittaa. Siksi myös Helsinki on ollut se pääpaikka, minne olen aina kahville mennyt. Lopelle jos menen kahville (onko siellä edes kahvilaa?), niin saa varmaan aika monta tuntia istua, että saisi jonkin näköistä postausta aikaiseksi.
Mutta tänne tultiin, varmaan valintaan. Kuulostaa ihan kaupan nimeltä! ”Varma Valinta”. Valikoimasta löytyy maidon ja leivän lisäksi täydelliseksi todettuja kumppaneita.
Tilasin ihan tavallisen suodatinkahvin, foccaccialla. Voiko sanoa, että juo kahvia foccaccialla? Vai tarkoittaako se sitä, että se foccaccia on siellä kahvin seassa? No, tällä kertaa juon kahvin ja syön foccaccian erikseen. Foccaccia on kyllä nyt yllättävän suolaista, mutta onneksi vesi on ilmaista. Tai siis kuuluu hintaan. Voisin mennä hetkeksi asumaan vesihanan alle.
Täällä on paljon penkkarityyppejä haalareissaan! Aikamoinen keli sattui niille, aurinko paistaa ja suhteellisen lämminkin on. Oon halunnut kanssa joskus pukea sellaiset haalarit ja olla osa haalarijengiä. Mutta mun ymmärryksen mukaan siihen kuuluu myös jonkin verran opiskelua, niin en mä ole sitten siihen lähtenyt mukaan.
Aika söpö kuorma-auto. Sen lavan (termit on varmasti hallussa) päällä on pelkkä pressu. Tulee väkisinkin mieleen ulkomaat, missä käytetään tollasia paljon. Tiedättekö, niillä kuljetetaan perunat, porkkanat, maaliämpärit ja työkaverit. Jos muutan joskus ulkomaille, ostan pienen kuorma-auton pressulla. Oikeastaan, voisin muuttaa ulkomailla sinne kuorma-autoon.
Olin muuten menossa ensin toiseen kahvilaan, siihen mitä kehuin TÄSSÄ postauksessa. Kävelin sinne sisälle ja olin jo lähes tiskillä, kunnes tajusin olevani väärässä paikassa. Olinkin mennyt johonkin ravintolaan. Saattaa olla, että muistin väärin sen sijainnin. Tai sitten se on vaan vaihtanut paikkaa, mikä on se todennäköisempi vaihtoehto.
Saako koiria viedä ratikkaan?
Jos nyt kysyn, etkä saa googlata, osaatko vastata saako koiria viedä ratikkaan? Mä hämmennyin äsken, kun näin koiran tulevan ulos sieltä. Ei ne mua haittaa, voisin matkustaa vaikka pelkkien koirien kanssa koiran ohjaamalla ratikalla. Mutta miten allergiset ihmiset? Siellä kun ei mitään erillistä lemmikkivaunua ole. Opas-, avustaja-, yms. -koirat on tottakai tervetulleita, mutta miten ne vähän tyhmemmät koirat?
Taskuvaras voi yllättää
Pelottavan paljon ihmiset pitää puhelimiaan takataskuissa. Osa vielä niin, että se oikeasti meinaa tippua sieltä. Tai en mä tiedä onko se jollain narulla kiinni, että jää sitten roikkumaan jos sattuu tipahtamaan. En tiedä, miksi sain tosta vähän erilaisen mielikuvan. Kuvittele sama tilanne, mutta puhelimen tilalla ihmisen itsensä tekemä erite. Paska siis. Ei valu pitkin lahkeita, kun on narulla kiinni. Noin, ole hyvä. Nyt meillä on sama mielikuva.
Mutta jos palataan tähän takataskukännykkäkeissiin. Miettikää, että jos esimerkiksi Mmiisas:ilta vietiin kännykkä huomaamatta laukusta, mikä oli etupuolella, aivan siinä omien silmien edessä, niin miten helppo se on viedä takataskusta. Tässä linkki Mmiisas:in Youtubevideoon, missä kertoo tapahtuneesta. Itsekin pidän usein vyölaukkua etupuolella ja kehunkin aina, kuinka varma säilytyspaikka se on. Mutta todistetusti, ei se ole. Toki Miisalla se tapahtui ulkomailla, mutta ihan yhtä hyvin se voisi tapahtua Suomessa. Tarvitaan vaan vähän porukkaa ympärille ja pieni harhautus. Mutta varma paikka tai ei, niin varmempi se on, kuin takatasku. Kännykkä voi jopa itse sieltä hypätä pois, kun näkee jotain tarpeeksi mielenkiintoista maassa. ”Hei, tupakantumppi! Kiitti kyydistä, mä jään tähän.”.
Huvipuistossa maksetaan siitä, että pääsee labyrinttiin. Ikean sisäänpääsy on ilmainen, mutta kalliimmaksi se silti varmasti tulee.
Nyt on muuten osuva mainos. Ikealla siis. ”Helppo tulla, vaikea poistua”. Varmasti tällä tarkoitetaan sitä, että on niin paljon kaikkea mielenkiintoista. Mutta on tässä varmasti taka-ajatus siitä, että sieltä sokkelosta ihan oikeasti on vaikea poistua. Huvipuistossa maksetaan siitä, että pääsee labyrinttiin. Ikean sisäänpääsy on ilmainen, mutta kalliimmaksi se silti varmasti tulee. Viimeistään lihapullaosastolla. Okei myönnän, en ole ikinä maistanut Ikean lihapullia.
Ihanaa, kun jotkut käyttää pukupussia. Pysyy puku suorassa eikä tule ryppyjä. Siihen pukuun siis, kantajalla saattaa olla jo valmiina. Itse pidän kaikkia rypistyviä vaatteita samassa kasassa muiden vaatteiden kanssa. Mun vaatteet on siis lähes aina ryppysiä. Paitsi uutena. Silitän vaatteita ehkä kerran vuodessa, jos jaksan. Yleensä ennen häitä. Ja niitäkään ei ole joka vuosi.
Me ostettiin uusi sohva, mihin tuli vaihdettava päällinen. Se olisi pitänyt silittää ennen käyttöä, mutta no.. On se käytössä jo varmaan 80% suoristunut, mutta ei niin paljoa, että se edes näyttäisi silitetyltä. Mutta jos sohva on ryppyinen ja seison vieressä ryppyisellä paidalla, niin ainakin sovin sisustukseen. Eikö se nyt ole kaikkein tärkeintä.
Heippa taas, kiva jos viihdyit!
xoxo, Kaupunkikahvilla / Marianne Katriina
Seuraa myös:
Instagramissa @ kaupunkikahvilla
Facebookissa Kaupunkikahvilla
