Location: Espanja, Torremolinos
Auringonpaisteessa on hyvä juoda kahvia. Kun se täällä Aurinkorannikolla vielä tarjoillaan kuumana, se myös pysyy kuumana pitkään (niin auringonpaiste, kun kahvikin). Voin rauhassa käydä ottamassa turistikuvia ja shoppailemassa, niidenkin jälkeen kahvi on vielä kuumaa. Jos sitä vielä on jäljellä. Mutta pointtina, ei todellakaan ole kiire juoda!
Suomessa tykkään, kun kahviloissa saa välillä santsikupin kaupanpäälle. En välttämättä jaksaisi kahta kupillista aina juoda, mutta jos istun tunninkin kahvilassa, on sanomattakin selvää, että ensimmäinen kupillinen olisi jo jäähtynyt monta kertaa. Voin siis kesken kaiken juoda uudestaan kuumaa kahvia!
”Mutta samalla kun sitä nautti, toinen puoli aivoista mietti ”apua. viikon päästä juon taas juhlamokkaa”.”
Mutta siis Malagassa ja lähialueilla. Niiden tarjoama kahvi. Ai että. En vaan voi käsittää, miten kahvi voi olla niin hyvää. Mutta samalla kun sitä nautti, toinen puoli aivoista mietti ”apua. viikon päästä juon taas juhlamokkaa”.
Okei, onneksi Suomessakin on paljon eri kahveja. Ei vaan rahat riitä jokaisen kahvilaadun maistamiseen. Uskoisin, että parhaimman makuista kahvia saisi jauhamalla pavut itse ja jauheesta tekisi heti kahvin. Mutta niin.. Ne jauheita tekevät masiinat on aika.. no. Äänekkäitä. Veikkaan, että kukaan tässä perheessä ei arvostaisi, jos aamulla klo 04:00 alkaisin jauhamaan kahvipapuja, jotta saisin itselleni kupillisen täydellisen makuista kahvia.
Mutta sivuraiteilta takaisin, ai että tämä kahvi on hyvää. Voisin muuttaa Malagaan, tai ylipäätään Aurinkorannikolle ihan vain tämän takia. Tai jos kävisi juomassa aamukahvit Malagassa, hyppäisi koneeseen ja tulisi Suomeen töihin? Iltalennolla takaisin. Peace of cake. Saattaisi kyllä sellaisella elämänrytmillä tarvita muutaman extrakupillisen sitä kahvia.
” Voitte vaan kuvitella uusimaalaisen vääntämässä Turun murretta, tai määkimässä Tampereella.”
Olen muuten tehnyt tärkeän huomion täällä Torremolinoksessa! Täällä on todella paljon George Clooneyn näköisiä ihmisiä. Olen aika varma, että hän ei ole oikeasti yhdysvaltalainen, vaan espanjalainen. Hän ei sitä välttämättä itse tiedä, joten ei kannata käydä sitä häneltä kysymässä. Mutta ajattelin jakaa tätä salaista lähes faktaa täällä.
Olen nähnyt myös muutaman Vin Dieselin.
Miten oppia eri kieliä?
Tiedättekö, kun on erilaisia murteita ja tietenkin erilaisia kieliä. Jos ollaan oltu reissussa ympäri Suomen ja viivytty hetki pidempään jossain, murre on tarttunut helposti itselleni. Vähän jopa noloa, kun enhän mä sitä murretta oikeasti osaa. Voitte vaan kuvitella uusimaalaisen vääntämässä Turun murretta, tai määkimässä Tampereella. Kyllä sen eron huomaa. Vähän kuin Kimi Räikkönen. Kyllähän se englantia osaa, mutta kyllä sen silti suomalaiseksi tunnistaa.
Mutta mulle tarttuu myös eri maiden kielet tosi helposti. Siis siksi hetkeksi, kun siellä maassa olen. Mutta aina siinä ei ole kyllä logiikkaa. Nytkin olen Espanjassa ja kerroin innoissani miehelleni, että kiva kun on oppinut vähän tätä paikallista kieltä, Italiaa! Se jos jokin on jo taitavaa.
Vastasin myös tänään eräälle kelloja tyrkyttävälle naiselle ”Nej, tack”. Mä en edes osaa puhua ruotsia?!
Ainiin. Ravintolassa tarjoilija kysyi englanniksi, mitä jäätelöä lapseni haluaa. ”Strawberry, chocolate or vanilla?” Lapsi halusi suklaajäätelöä, joten vastasin tarjoilijalle ”suklaa”. Ei vastannut tarjoilija, että ”okay”, vaan odotti kysyvänä muilta seurueessa olevilta vastausta englanniksi.
Jos olisin suomenruotsalainen, sekoittaisin sanoja varmasti huolella.
Cafe con leche
Cafe con leche. Sitä on tullut tilattua ja paljon. Siihen tulee maitoa vähän enemmän kuin Suomessa, mutta se laitetaan kahvin sekaan kuumana. Siksi täällä saa niin kuumaa kahvia. Ihan joka paikassa se ei ole täydellisen makuista, mutta lähes joka kerta se on ollut todella hyvää.
”Espanjassa ei kahvin tilaaminen ole ihan sama asia, kuin Suomessa.”
Kerran erehdyin tilaamaan cappuccinon, koska halusin testata muitakin kahveja. Cappuccino tuli kuitenkin sokerilla höystettynä, extrasokerit vielä siihen viereen. Ei kiitos. Ihan hyvää se oli, mutta jos tekee mieli kahvia, haluan kahvin maidolla. Jos tekee mieli herkkukahvia, voin tilata sokerilla maustetun kahvin.
Mutta kuten olen Instagramiinkin (@ kaupunkikahvilla) kirjoittanut, Espanjassa ei kahvin tilaaminen ole ihan sama asia, kuin Suomessa.
Torremolinos
Täällä Torremolinoksessa on paljon enemmän vanhempia ihmisiä, kuin nuoria. Nuorekkaita ihmisiä kyllä sitäkin enemmän. En tiedä, onko se vain tämä tammikuu, vai onko täällä yleensäkin vähän varttuneempaa väkeä. Eikö moni muutakin eläkepäivillä Aurinkorannikolle? Ymmärrän sen päätöksen kyllä täysin. Voisin muuttaa sinne jo ennen eläkettäkin, ainakin hetkeksi.
Mutta ei täällä kyllä pahemmin mitkään yökerhot ole auki, ainakin luulen niin. Tällä reissulla ei tullut mieleenkään käydä sellaisessa, joten voi myös olla, että olin jo nukkumassa siihen aikaan, kun bailut vasta oli alkamassa.
Yksi irkkupubeista oli täynnä sunnuntaina ja perjantaina, arkena sielläkin työntekijän lisäksi vain yksi ihminen. Sinne olisin voinut mennäkin, rakastan irkkupubeja. Mutta ainoastaan silloin, kun siellä on kunnon meiningit päällä! Ja vähintäänkin livemusiikkia.
Tammikuu on varmaan kylmin kuukausi Torremolinoksessa. Olin 80% ajasta takki päällä. Kuuma kahvi oli täydellistä. Mutta jäin miettimään, että jos ensi kerralla mennään oikeasti lämpimällä kelillä, myydäänkö siellä jääkahvia?! Kerro jos tiedät, niin tiedän, kannattaako sinne kesällä edes tulla.
xoxo, Kaupunkikahvilla / Marianne Katriina
Seuraa myös:
Instagramissa @ kaupunkikahvilla
Facebookissa Kaupunkikahvilla
