Tulin kahville Tikkurilan asemalle. Dixikö tämän nimi nyt on. Olen täällä ollut joskus ohikulkumatkalla ja muistin tämän olevan huooooomattavasti isompi paikka, kuin mitä on. Vieressä on myös kauppakeskus Tikkuri, en tiedä mitä se sitten on syönyt sisälleen. Olisiko siellä ollut enemmän kahvilavaihtoehtoja..
No, oli miten oli, täsä mää olen.
Tilasin täytetyn croissantin, koska oli nälkä. Oli kyllä hyvää, itse tilaushetki vaan oli koominen. Koitin lähinnä pysyä myyjän perässä.
Ensin myyjä puhui suomea, sitten englantia, sitten suomea ja lopulta taas englantia. Olen aika varma, että mä itse aloin puhumaan sille ranskaa.
Tiesitkö muuten, että housut on ranskaksi pantalon? Ainakin joskus oli. Kyllä oli hyötyä monen vuoden ranskankielen opiskelusta.
Hei vau mikä hetki. Ihan kuin yksi nainen olisi ollut leffan päätähti täällä asemalla. Muut kiirehtii ja sekoilee minkä ehtii, tämä nainen vain jotenkin tuli jostain savun keskeltä, kuunteli isoilla kuulokkeilla musiikkia, fiilisteli ja oli jotenkin tyylikäs. Vaikka olikin jalassa sukat ja sandaalit. Nyt tosin tätä kirjoittaessa saan hänestä ihan eri mielikuvan, kuin mitä se oli silloin. Lähinnä mietin nyt, että joku nainen on juuri herännyt ja pelastautunut tulipalosta, siksi tuli savun keskeltä. Anyhow, tyylikäs lady.
Tässä on muuten ihan ok paikka istua, mutta en tajunnut, että hesarin myyjät on ihan vieressä. Työtänsä ne vain tekee yms, mutta kun olet kuullut toista kymmentä kertaa jo lauseen ”Moi, haluutko lehen”, niin se alkaa vähän kyllästyttämään. Mutta ne on siinä, mä oon tässä, me mahdutaan kyllä samalle reviirille.
Ehkä niitäkin ärsyttää se, että mä syön kokoajan tätä samaa croissanttia. Tai istun kokoajan samoilla pakaroilla tässä tuolilla. Mistä sitä tietää.
Nää on kyllä taas näitä hetkiä, kun voisi vaan kävellä jollekin laiturille ja hypätä junaan. Antaa junan viedä mihin vie ja nauttia seikkailusta. Kalliiksi se tietenkin tulisi, kun ei olisi ostanut lippua, kun ei edes tiedä mihin menisi. Ja vielä kalliimmaksi se tulisi, jos juna ei menisikään esim. Jyväskylään, vaan Korsoon.
Olen kerran mennyt asemalle ja ostanut lipun vain seuraavaan mahdolliseen kaukojunaan reppuineni ja matkaseuralaiseni kanssa. Ja se tosiaan meni Jyväskylään. Ja se oli kiva reissu se!
Aloin tässä kirjoittaessa miettimään, että miksi mun iho on täynnä ruskeita pilkkuja. Lähes jo googlasin, koska googlelääkäri knows everything. Mutta onneksi en. Ei ois googlelääkäri varmaan tiennyt, että roiskutin hetki sitten vahingossa (tärkeä tieto, että tämä oli vahinko) soijakastiketta päälleni.
-Kaupunkikahvilla
Seuraa myös:
Instagramissa kaupunkikahvilla
Facebookissa Kaupunkikahvilla