Ei olisi kyllä ikinä uskonut! Joulu on taas täällä! Tai ei se vielä ole, mutta kyllä se nyt vaan on.
Itseasiassa tuntuu, että joka toisella on jo Instagramissa kuva joulukuusesta. Meille tuli jouluvaloja ja koristeita eilen (ihan vaan ilmestyi, hassua), mutta kuusi saa odottaa. Toki meillä on muovikuusi, niin sen voisi jo hakea. Mutta eeeei ehkä kuitenkaan vielä.
Luin kyllä jo joululehteä ja haha. Lapsi löysi sen ja ensimmäinen reaktio: ”Tää luetaan sit iltasaduks!”. Muumeihin en ole onnistunut aivopesemään lastani, mutta joulufiilistelyn kanssa onnistuin.
Join muuten äsken mikrotettua kahvia. Oli hyvää.
Tattadaa, olen siis kotona! En kahvilassa. Vähän tekisi kyllä mieli olla kahvilassa. Istua kahvilla tai glögillä, katsella ympärille, kuunnella joululauluja.. Joo. Kyllä se joulukuusi täytyy käydä hakemassa jo.
Mä oon sitä mieltä, että jokaisen ihmisen pitäisi kulkea marraskuusta joulukuun loppuun tonttulakki päässä. Joka paikassa. Se ois söpöä. Mutta ehkä myös vähän pelottavaa, kun sitten ei tietäisi, ketkä niistä on ihan oikeita tonttuja ja ketkä vain pitää lakkia päässään. Mutta hei hetkonen! Sehän ois ihan loistavaa!
Kun kukaan ei tiedä, kuka on oikea tonttu ja kuka ei, kaikki käyttäytyisi varmuudenvuoksi kiltisti.
!!!
Vihdoin mä sen keksin, miten maailmaan saadaan enemmän iloa ja toisten auttamista. Siihen ei vaadittu kuin tonttulakit. Täytyy varmaan alkaa harjoittelemaan niiden tekoa, sillä ennustan, että ne menee kohta kuumille kiville! Bisnestä bisnestä.
Vähän ehkä kehno bisnes, jos se toimii vain marraskuusta joulukuuhun.
Täytynee miettiä muille vuodenajoille muita tapoja. Vai käykö tontut kesäisinkin kurkkimassa? Etukäteistsekkausta. Vai lomaileeko ne joulupukin kanssa etelässä? Täytyy vähän perehtyä ensin faktoihin, ennen kuin alan miettimään kesähattujen kaavoja virkkausta varten.
Mä mietin sanontaa ”Vahinko ei tule kello kaulassa”. Kyllä mä tiedän mitä se tarkoittaa, mutta mietin silti. Miksi sillä vahingolla olisi se kello ylipäätään KAULASSA? Miksi KENELLÄKÄÄN olisi missään tilanteessa koskaan kello KAULASSA?
”Paljonko kello on?”
-Ootas, käyn ettii peilin ja yritän peilin kautta lukea tätä mun kelloa, kun en nää sitä kun se on mun KAULASSA.
Vahinko ei tule kello ranteessa. Se on nykyaikaa.
-Kaupunkikahvilla
Seuraa myös:
Instagramissa kaupunkikahvilla
Facebookissa Kaupunkikahvilla